Bjorlin kilpailujen jälkeen suuntasimme kulkumme kohti eteläisempää Norjaa, Rjukaniin. Rjukania lähestyttäessä maisemat paranivat kilometri kilometriltä, eikä ollut ihme, että maakunnan rajalla oli kyltti, jossa luki Telemarkin maakunta. Maakunnan rajan ylityksen jälkeen tie alkoi muuttua vuoristotieksi ja viimeinen nousu Rjukan hiihtokeskukselle oli sananmukaisesti serpentiinitietä. Itse Rjukanin kylä jäi vuorien väliseen laaksoon, joka on kuulemma melko pimeä näin talvisaikaan. Hiihtokeskuksen päältä aukeni mahtava maisema Gaustatoppeniin, jonka huippu on 1883m meren pinnan yläpuolella. Kisa-aamuina maisema oli entistä kauniimpi, sillä auringon nousu värjäsi valkean seinämän punaiseksi…
Kun Bjorlin kisareissu alkoi melko tapahtumarikkaasti ja jokseenkin epäonnisesti, niin kovin paljoa parempi aloitus ei ollut Rjukanissakaan. Meillä oli yksi harjoituspäivä ennen kisoja, jolloin päästiin laskemaan vähän rataa sprinttirinteessä . Itse katselin haikeana, kun melko moni muu urheilija nappasi hiihtopussistaan läskit tellut ja lähtivät hamuamaan kunnon pyydaa. Ja sitä kyllä riitti. Lunta oli tullut edeltävinä päivinä puolisen metriä ja koko ajan tuli lisää…
Mutta riemulla ja ilolla taitaa olla rajansa, sillä Antti loukkasi nilkkansa iltapäivästä sen verran pahasti, ettei voinut loppureissun kisoihin enää osallistua. Niinpä keskiviikon suurpuikkaan osallistuivat Jenni, Teemu ja Ossi vielä vajaakuntoisena. Jenni kaatui ensimmäisellä kierroksella, mutta kuroi toisella laskulla eroa kiinni, ollen lopputuloksissa 11. Teemu oli 22 ja Ossi oli 25.Perjantaina oli eturinteillä sprintti, jonka Norjan televisio kuvasi. Tapahtumassa oli jo kunnon WC-tunnelmaa. Tunnelmaa nostattivat paikalliset koululaiset, jotka tulivat seuraamaan kisoja ja kannustamaan sprintin hiihto-osuudella. Yleisön joukossa oli maiden lippuja niin kasvoille maalattuina, kankaina, kuin kyltteinä.. Ja huutoa riitti.
Sprinttirinne oli melko haastava, jäinen ja aaltoileva, joten kilpailusta tuli hyvinkin yleisö ystävällinen. Kilpailujen seuraamista helpotti entisestään suuri screeni. Ensimmäisellä kierroksella Jenni pyllähti ”greipissä” juuri ennen hiihto-osuutta menettäen kaikki vauhdit. Ossin kohtalona oli ulosajo suksen irrottua. Toisella kierroksella haastava rata otti omansa ja ulos ajaneiden määrä lisääntyi. Lopputuloksissa Jenni oli 6 ja Teemu 19.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti